Öljyt ja niiden rasvahapot

Öljyjen sisältämillä rasvahapoilla on monta merkitystä ihollemme. Kookosöljy, seesamiöljy, risiiniöljy, safloriöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy toimivat okkulsiivisina, eli estävät kosteuden haihtumista iholta ja näin ollen sitovan kosteuden ihon sisään. (Walters & Roberts 2008)

Kun suunnittelee kosmetiikkatuotteita itselle, on hyvä tietää käyttämistään raaka-aineista, jotta onnistuu valitsemaan oikeat raaka-aineet omalle iholle. Raaka faktatieto voi olla välillä todella raskasta luettavaa ja huonosti ymmärrettävää, erityisesti silloin, kun luettava teksti on vieraskielistä.

Triglyseridit (rasvat ja öljyt ovat triglyseridejä eli glyserolin ja rasvahappojen estereitä.) ovat verrattain rasvaisia ja levittyvät huonosti iholle ja ne voivat olla komedogeenisiä (Williams & Schmitt 1992). Öljyt, joilla on suuri molekyylipaino ja jotka sisältävät enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, tuntuvat raskaammilta ja öljymäisemmiltä iholla. Esimerkiksi risiiniöljyllä on hyvin raskas ihotuntuma verrattuna muihin kasviöljyihin. (Dayan & Kromidas 2011) 

Lyhytketjuisia lauriini- ja myristiinihappoa sisältävät öljyt puolestaan antavat kevyen ihotuntuman. Kiinteät rasvat, jotka sisältävät runsaasti palmitiini- tai steariinihappoa, vähentävät liukuvuutta. Nestemäiset öljyt, jotka sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, esimerkiksi oleiinihappoa, tuntuvat kosteuttavilta iholla. 

Öljyt, joilla on suurempi molekyylipaino ja pidempi alkyyliryhmä, antavat voimakkaamman kosteutetun tunteen. Kaksoissidos alkyyliketjussa nostaa öljyisyyden ja kosteuden tuntua. Öljyt, joiden alkyyliryhmässä on haarautunut rakenne antavat silkkisen ja kevyen tunteen.

Nestemäiset öljyt, jotka sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, esimerkiksi oleiinihappoa, tuntuvat kosteuttavilta iholla. (Iwata & Shimada 2013)

Omega-rasvahappoja ovat 3, 6, 7 ja 9. Omega-rasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Omega- 3 rasvahappoja ovat: alfalinoleenihappo (ALA), dokosaheksaeenihappo (DHA), eikosapentaeenihappo (EPA), stearidonihappo (SDA)

Omega-6 rasvahappoja ovat: linolihappo (LA), gammalinoleenihappo (GLA), arakidonihappo (AA)

Omega-7 rasvahappoja ovat: palmitoleiinihappo (palmitoleenihappo), vakseenihappo, paulliinihappo

Omega-9 rasvahappoja ovat: oleiinihappo, elaidiinihappo, eikoseenihappo, meadin happo, erukahappo, nervonihappo, (risinoleiinihappo)

Linoleenihappo on yhteisnimitys sellaisille monityydyttymättömille rasvahapoille, joiden molekyylissä on 18 hiiliatomia ja niiden välillä kolmessa kohdassa kaksoissidos. Näitä ovat ALA (jota kutsutaan yleisesti linoleenihapoksi) ja GLA. Ihon tärkeimpiä lipidejä ovat fosfolipidit, glykolipidit ja kolesterolit.

 Kertatyydyttymättömät ja tyydyttyneet rasvahapot kestävät kuumennusta paremmin, kuin monityydyttymättömät rasvahapot.  (Sundqvist 2011)

Omega-3-rasvahappoja esiintyy ihossa pieniä määriä, varsinkin alfalinoleenihappoa ja eikosapentaeenihappoa. Omega-6-rasvahapoista ihossa esiintyy linoleenihappoa 12 % ja arakidonihappoa 3,5 %. Molempia esiintyy sekä solukalvoissa sekä vapaina rasvahappoina. Omega-6-rasvahapoilla on tärkeä rooli ihon barrierin ylläpitämisessä. (Humbert & Krutmann 2011) Atooppista ihottumaa sairastavalla elimistön rasvahappojen muodostuminen ei toimi tavanomaisesti ja linolihapon muokkautuminen gammalinoleenihapoksi on häiriintynyt. Tämän seurauksena ihon pinnan rasvakerros on puutteellinen. (Saarnia 2011)

Monityydyttymättömät rasvahapot ovat linolihappo, alfalinoleenihappo, arakidonihappo, eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo. Nämä hapettuvat nopeammin ja vaativat e-vitamiinilisäyksen.

Molekyylipaino kertoo öljyn/rasvan sulamislämpötilan. Korkea molekyylipaino vaatii korkeamman lämpötilan, jotta öljy/rasva sulaa. Jodiluku kertoo öljyn herkkyyden hapettumiselle. Suuri jodiluku --> nopeampi hapettuminen. Kasviöljyt, jotka sisältävät linolihappoa hapettuvat nopeammin. E-vitamiini toimii öljyjen antioksidanttina eli hidastaa öljyn hapettumista.

Lauriinihappo omaa antibakteerisia ominaisuuksia, edistää vastustuskykyä ja hoitaa erilaisia tulehduksia. Lauriinihapolla on myös hyvät vaahtoamisominaisuudet ja sen johdannaisia käytetäänkin esimerkiksi saippuoiden ja puhdistusaineiden tuotannossa. Kosmetiikassa lauriinihapolla voi olla mikro-organismeja vastaan toimivia synergeettisiä vaikutuksia tuotteessa.

Myristiinihappo on kosmetiikassa pinta-aktiivinen ja puhdistava aine. Myristiinihapolla voi olla komedogeenisiä ominaisuuksia. Saippuat, joissa on käytetty myristiinihappoa, ovat yleensä runsasvaahtoisia.

Kosmeettisissa tuotteissa palmitiinihappoa käytetään antamaan tuotteelle rakennetta. Palmitiinihappoa sisältävät mm. kasviöljyt ja eläinrasvat.

Steariinihappo voi aiheuttaa allergisia reaktioita herkkäihoisille ja se voi olla komedogeeninen. Steariinihappoa käytetään kosmetiikassa emulgaattorina ja sakeutusaineena.

Oleiinihappo voi olla lievästi ihoa ärsyttävä aine. Se voi pitkäketjuisen, polaarisen rakenteensa vuoksi häiritä ihon barrieria liittymällä ihon keramideihin. Tämän seurauksena ihon barrier häiriintyy ja molekyylien imeytyminen kasvaa. Oleiinihappo kestää hyvin myös kuumentamista.

Risinoleiinihappoa  käytetään aknen, kuivan ihon ja kaljuuden hoidossa. Risiiniöljy liukenee helposti alkoholiin.

Linolihappo sitoutuu ihon keramideihin, jotka estävät veden haihtumista ihosta. Jos linolihappoa ei ole saatavilla, oleiinihappo korvaa linolihapon ja keramidin rakenne muuttuu. Tällöin se ei voi pidättää vettä ja tästä seuraa ihon kuivuminen. (Aro ym. 2012) Linolihapon lähteitä ovat mm. auringonkukka-, kookos-, oliivi- ja seesamiöljyssä. Linolihappoa käytetään kosmetiikassa emulgaattorina, puhdistavana aineena, emollienttina ja ihoa hoitavana aineena.

Alfalinoleenihappoa voidaan käyttää kosmetiikassa antistaattisena aineena, puhdistavana aineena, emollienttina, ihoa hoitavana aineena ja sillä on myös pinta-aktiivisia ominaisuuksia. Se on lievästi limakalvoja ärsyttävä aine. Lähteitä ovat mm. pellava- ja rypsiöljy.

Gammalinoleenihappoa voidaan eristää hampunsiemen- ja helokkiöljystä, mustaherukansiemenistä sekä kurkkuyrtin siemenöljystä. Gammalinoleenihappoa käytetään kosmetiikassa ihoa hoitavana, puhdistavana ja antistaattisena aineena ja emollienttina. Sillä on myös pinta-aktiivisia ominaisuuksia. Gammalinoleenihappo on lievästi limakalvoja ärsyttävä aine. (Michalun & Dinardo 2015)

Eikopentaeenihappoa voidaan käyttää kosmetiikassa ihon barrier ominaisuuden ylläpitoon ja korjaamiseen sen ihoa hoitavien ja emollienttisten ominaisuuksiensa vuoksi. Sen sanotaan parantavan ihosolujen solukalvojen rakennetta ja toimintaa. Eikopentaeenihapolla voi olla myös tulehdusten ja ärsytyksen vastaisia ominaisuuksia.

Sitä esiintyy pienissä määrin maissi- ja maapähkinäöljyissä. (Sundqvist 2011) 

Arakidonihappoa voidaan käyttää kosmetiikassa puhdistavana aineena, emulgaattorina, pinta-aktiivisena aineena ja opalisoivana aineena.

Arakidonihappo on kosmetiikassa emollientti, ihoa rauhoittava ja hoitava aine. Arakidonihappoa esiintyy ihossa ja sitä pidetään välttämättömänä ihon aineenvaihdunnalle. Arakidonihappo on myös F-vitamiinin rakenneosa.

Koska rasvahappoviidakossa on helppo eksyä ja saada päänsä pyörälle, on työn alla taulukko öljyistä ja rasvoista, jotka on luokiteltu niin, että näet mitä rasvahappoja öljy/rasva sisältää. Tällöin on helpompi valita sopiva öljy/rasva oikeaan tuotteeseen.