Säilöntäaine faktaa 2.

Kosmetiikan säilöntään liittyy monta asiaa, jotka tulisi huomioida tuotteita valmistaessa sekä reseptien suunnittelussa. Listasin tähän postaukseen muutamia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Pakkausmateriaali: parhaiten tuotetta suojaavat sellaiset pakkausmateriaalit, jonne ei pääse ilmaa ollenkaan tai vain vähän. Pakkausmateriaalit, jotka eivät pääse kosketuksiin ihon kanssa ovat säilyvyyden kannalta parempia. Parhaita pakkausmateriaaleja ovat erilaisia pumppupullot.

Tuotteen pH: suurin osa markkinoilla olevista säilöntäainesekoituksista toimivat parhaiten, kun pH-alue on 4.5-6 Tarkasta aina säilöntäaineen pH-alue, sillä eri säilöntäaineilla on omat pH-alue, jossa ne toimivat parhaiten. Esimerkiksi kaliumsorbaatti toimii parhaiten pH:n ollessa 5. Bakteerit kasvavat parhaiten pH-alueella 5-8. pH alle 5 ja yli 9 heikentää bakteerien kasvua tai voivat estää sen kokonaan. Mikro-organismit voivat elää pH-alueella 2-11.

Säilöntäaineen valinta: tuotteen raaka-aineet, pH, säilytyslämpötila ja pakkausmateriaali vaikuttavat säilöntäaineen valintaan. Tarkasta säilöntäainevalmistajan käyttömääräsuositukset.

Raaka-aineet: raaka-aineiden valinnalla voidaan vaikuttaa mikrobiologiseen kasvuun valmiissa tuotteessa. Jos valmis tuote sisältää paljon raaka-aineita, jotka ovat herkkiä saastumiselle, säilöntäaineen valinta ja määrä on erittäin tärkeää.

Lämpötila: parhaiten bakteerit kasvavat lämpötilan ollessa 30-37 astetta, homeet ja sienet kasvavat parhaiten lämpötilan ollessa 20-25 astetta. 

Säilöntäaineen tehtävänä on suojella tuotetta mikrobiologiselta saastumiselta, näitä ovat mm. bakteerit; gram-positiiviset ja gram-negatiiviset, homeet, sienet. 

Vesipitoinen tuote tarvitsee aina säilöntäaineen, ellei tuotetta käytetä kolmen päivän sisällä ja säilytetä viileässä. Gram-negatiiviset bakteerit voivat elää ja kasvaa jopa pH-alueella 3-11. Homeet kasvavat helpoiten happamassa ympäristössä.

Ei ole olemassa ”säilöntävapaita” tuotteita, mikäli ne sisältävät vettä tai raaka-aineita, jossa saastuminen on mahdollista (esim.aloe vera). On olemassa aineita, joita ei virallisesti luokitella säilöntäaineiksi mutta ne toimivat tuotteessa säilöntäaineena. Tällä hetkellä on olemassa ainakin kolme raaka-ainetta, jotka toimivat säilöntäaineena mutta niitä ei luokitella säilöntäaineeksi; undecylenoyl glycine, capryloyl glycine, glyceryl undecylenate. Nämä ovat Ecocert-hyväksyttyjä. Nämä toimivat säilöntäaineena vain oikeanlaisessa pH:ssa.

Paras lopputulos saadaan usein käyttämällä enemmän kuin yhtä säilöntäainetta. Kotikosmetiikassa ostettavat valmiit säilöntäaineet ovat usein 2-4 eri säilöntäaineen sekoituksia. Glyseriiniä ja juotavaa alkoholia (kuten vodka) voidaan myös käyttää säilöntäaineena mutta käytännössä se on lähes mahdotonta, sillä glyseriiniä tulee olla vähintää 45 % tuotteessa ja alkoholia vähintään 15 %. Suuri määrä alkoholia voi ärsyttää ihoa ja kuivattaa sitä ja glyseriini on äärimmäisen tahmeaa ja todella epäkäytännöllistä suurina määrinä käytettynä. 

Tässä on lista cosmos-sallituista säilöntäaineista tällä hetkellä. Kysymysmerkillä olevat ovat vielä epäselviä säilöntäaineita, hyväksytäänkö ne luonnonkosmetiikassa vai ei. 

Sodium levulinate

Sodium anisate

Sodium benzoate

Sodium dehydroacetate

Sorbitan caprylate

Glyceryl caprylate

Glyceryl laurate

Gluconolactone

Benzoic acid

Benzyl alcohol

Triethyl citrate

Dehydroacetic acid

Sorbic acid

Salicylic acid

Potassium sorbate

Lactic acid

Lauric acid

Calsium gluconate

Caprylic acid

Capryloyl/caproyl methyl glucamide

Phenethyl alcohol

Ethyl lactate

1,3-propanediol

Caprylhydroxamic acid?

Tartaric acid?

Gluconic acid?

Alla on kuvake Harryn kirjasta, johon on lueteltu erilaisia pahiksia, joita vastaan me taistelemme kosmetiikan valmistuksessa ja joita haluamme säilöntäaineilla torjua. Bacteria= bakteerit Yeasts=hiivat,  molds= homeet, sienet 

Joillakin kationisilla pinta-aktiiviaineilla on antimikrobiologisia ominaisuuksia. Lisäksi moni kasvi itsessään estää, torjuu tai vähentää erilaisten haitallisten aineiden syntyä tai lisääntymistä. Esimerkiksi puolukka sisältää sen verran paljon bentsoehappoa, että se itsessään on jo tavallaan säilöntäaine.